Lek, Leikki, Play – Hanna Uggla

RUM FÖR LEK

Varför leker människor och djur? Var leker vi? Hur kommer det sig att t.o.m. fåglar och uttrar leker?
Lek kan beskrivas som något som på en och samma gång är imaginärt, seriöst, dynamiskt, avkopplande, kreativt, allvarligt och roligt (Arja-Sisko Holappa, Jonna Kangas och Kati Costiander, Lekens natur, Blogg 2019) Leken anses nödvändig för ett barns emotionella, sociala och kognitiva utveckling.

Alla djurungar leker och också många fåglar leker. T.ex korpen är känd för sin parningslek där hanarna gör konstiga volter i luften. Korpar har också setts rutscha nedför backar på rygg liksom uttrar som på vintern har setts rutscha ner för snöiga backar och i vatten.

I efterkrigstidens Finland fanns en hel generation som växte upp i krigets spillror. Då jag frågar min 82 åriga mamma om hon minns att hon lekte som barn, så minns hon alla lekar i detalj. Speciellt minns hon hur hon och hennes tvillingsyster efter kriget lekte hem ute i naturen i en tid där deras pappa hade dött och deras mamma var deprimerad efter kriget och hennes äldre syskon just hade kommit hem från Sverige (där de var krigsbarn) Kanske lekte de fram ett tryggt hem i efterkrigstidens Finland. Det här känns speciellt aktuellt just nu med ett krig i Europa igen.

Jag ville göra målningar som rör sig mellan olika lekvärldar, men också leka mig fram. Jag har närmat mig leken genom att jobba med nya material som glas och keramik. Och också genom att måla på nya material och på nya sätt låta färgen leka med duken. Själva duken blev en del av målningarna och jag tänkte på min mormor som broderade medan vi barn lekte. Med glasblåsandet och keramiken sökte jag lekens glädje, styrka och magi på nytt. Glasblåsandet gav mig en helt ny syn på färg, form och ljus. Speciellt ljuset fick en ny dimension. Keramiken igen ledde in måleriet på mera materialkänsla och ett mera fysiskt målande. En del av målningarna blev som rum för lek. Kanske finns framtidens hopp i leken.

Jag vill rikta ett stort tack till keramik konstnären Airi Hortling “din keramik har inspirerat mig liksom alla våra fina konstsamtal genom åren!”. Tack också till Grönqvistska stiftelsen, Svenska kulturfonden och Nygrenska stiftelsen som möjliggjorde utställningen.

Tack också till alla som jag har lekt med genom åren!

Hanna Uggla
—

LEIKIN HUONEET

Miksi ihmiset ja eläimet leikkivät? Missä me leikimme? Miten on mahdollista, että jopa linnut ja saukot leikkivät?
Leikkiä voi kuvata asiana joka samaan aikaan on mielikuvituksellinen, vakava, dynaaminen, rentouttava, kreatiivinen ja hauska (Arja-Sisko Holappa, Jonna Kangas ja Kati Costiainen, Leikin luonne, Blogi 2019) Leikki katsotaan olevan tärkeä osa lapsen sosiaalista ja kognitiivista kehitystä.

Kaikki eläinpennut leikkivät ja myös monet linnut leikkivät. Esimerkiksi korppi on tunnettu leikeistä, jotka se leikkii parituksen aikana, jolloin urokset tekevät erikoisia ilmavoltteja. Korppeja on myös nähty laskevan mäkiä selällään kuten myös saukot, jotka talvella leikkivät ja laskevat lumisia mäkiä ja leikkivät vedessä.

Sodan jälkeisessä suomessa kokonainen sukupolvi kasvoi sodan raunioissa. Kun kysyn 82-vuotiaalta äidiltäni, jos hän muistaa lapsuudenaikaisia leikkejään, niin hän muistaa leikit tarkasti. Erityisen hyvin hän muistaa miten hän kaksoissiskonsa kanssa leikki kotia ulkona juuri siihen aikaan, kun hänen isänsä oli kuollut ja äiti oli masentunut sodan jälkeen ja heidän isosiskot olivat juuri palaneet ruotsista, jossa he olivat olleet sotalapsina. Ehkä he yrittivät leikkiä itselleen turvallista kotia sodanjälkeisessä suomessa. Tämä tuntuu erityisen ajankohtaiselta nyt kun Euroopassa taas on sota.

Halusin tehdä maalauksia, jotka liikkuvat eri leikkimaailmojen välissä. Halusin lähentyä leikkiä leikkimällä uusilla materiaaleilla kuten lasi ja keramiikka ja myös antamalla värin leikkiä kankaan kanssa. Kankaasta tuli osa maalausta ja ajattelin mummiani, joka teki käsitöitä samalla kun me lapset leikittiin. Lasipuhalluksen ja savityöskentelyn kautta etsin leikin iloa, vahvuutta ja magiaa. Lasin puhallus antoi minulle uuden näkökulmaan väriin ja valoon. Erityisesti valo sai uuden merkityksen. Keramiikka työskentely johti maalauksia uusille teille ja maalaaminen muuttui fyysisemmäksi. Maalauksista tuli leikin huoneita. Ehkä tulevaisuuden toivo on leikissä.

Haluan kiittää keramiikkataiteilijaa Airi Hortlingia ” Sinun keramiikkasi on inspiroinut minua kuten myöskin taide keskustelumme vuosien varrella”. Kiitokset myös Grönqvistin säätiölle, Svenska kulturfondenille ja Nygrenin säätiölle, jotka mahdollistivat näyttelyä.

Kiitos myös kaikille, jonka kanssa olen leikkinyt vuosien varrella!

Hanna Uggla