Elokuussa 63

Antti Matinlauri

Työskentelen paljonkin iän tuomien lisukkeiden valoa pohtien sumusta päivän valoon.
Teoksiinsa Matinlauri tavoittelee hiljaisuutta vastakohtana aikaamme joka tarjoaa levottomuutta, sähellystä ja kulutusvimmaa…

Pelkistäen pyrin tuomaan näkemystäni päivää pohtien, missä olen?

Antti Matinlaurin pelkistetyn elegantit kuvat, piirroksen henkiset maalaukset eivät ole muotokuvia tietyistä ihmisistä, vaikka niillä ihmisen nimiä onkin. Nämä on tehty omasta päästä, ei mallin päästä. Matinlauri on taiteilijana melkein pelkästään antanut viivansa tehdä ihmisiä kankaalle, jolloin hän kytkeytyy kuvataiteen isoon ja selkeään traditioon, nyt väritkin on riisuttu peruskysymyksen päältä: mitä ihminen onkaan? Jokainen teos on tietysti samalla myös ratkaisuehdotus siitä, miten saisi sujuvan, intensiivisen kuvan niin, ettei sen viiva ja sommittelu kuitenkaan olisi kliseinen.

Pessi Rautio